oikeustieteet.fi


Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintaan lisäaloituspaikkoja.

Yliopistojen päätöksillä lisätään oikeustieteen yhteisvalintaan yhteensä 44 aloituspaikkaa.
Aloituspaikoista 18 lisätään todistusvalintaan, ja 26 paikkaa valintakoevalintaan.

Aloituspaikat jakautuvat hakukohteittain seuraavasti:

Hakukohde

Todistusvalinta

Valintakoevalinta, ensikertalaiset

Valintakoevalinta, kaikki

HELSINGIN YLIOPISTO, Helsinki

1

1

 –

HELSINGIN YLIOPISTO, Vaasa

1

1

1

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

4

3

3

LAPIN YLIOPISTO

8

7

5

TURUN YLIOPISTO

4

3

2

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan lisäpaikoista osa kohdistuu ruotsinkieliseen valintaan, joka ei ole osa yhteisvalintaa.



Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan ensimmäisen vaiheen pisteet julkaistaan poikkeuksellisesti tällä sivulla erillisessä pdf-dokumentissa hakijan hakemusnumerolla* yksilöitynä.
Koepisteistä on kerrottu kokonaispisteet ja pisteet osioittain.

Alin hyväksytty pistemäärä toisen vaiheen valintakokeeseen on 37 pistettä (maksimi 80 p.).
Tasapistetilanteessa hakijat on asetettu järjestykseen seuraavasti: osioiden A yhteenlasketun summan mukaisesti enemmän pisteitä saanut, tämän jälkeen osioiden B, osioiden C ja osioiden D enemmän pisteitä saanut.

Virheen vuoksi puuttunut lisäaika, on tarkistettu AMK-koejärjestelmästä. Hakijoille, joille lisäaika ei ollut rekisteröitynyt järjestelmään, kompensoidaan pisteitä seuraavasti. Osioissa A, B ja D hakijat saavat +10 % kompensaatiopisteet, ja osioissa C +15 %. Kompensaatiopisteiden myötä kolme hakijaa nousee alimman hyväksytyn rajan yli toiseen vaiheeseen kutsuttaviin, ja heidät otetaan ennalta ilmoitettuun kiintiöön ylimääräisinä. Kompensaatiopisteet on kirjattu dokumentissa ainoastaan kokonaispisteisiin, ei osioiden pisteisiin.

HAKIJOIDEN PISTEET (pdf)

lisäys 2.6.2020: Valintakoenäyttö alkaa yhteishaun tulosten jälkeen 16.7.2020, samoin valintakokeen oikeat vastaukset julkaistaan tulosten julkistamisen jälkeen. Oikaisumenettely.

* Hakemusnumeron (OID) voi tarkistaa sähköpostiviestistä, jonka hakija on hakemuksen lähettämisen jälkeen saanut automaattisena kuittauksena hakemuksen vastaanottamisesta. Hakemusnumero kerrotaan joko sähköpostin otsikkokentässä tai heti viestin alussa. Tai OID numero löytyy OmaOpintopolusta hakemukselta, selaimen osoiteriviltä lopusta.

 



Hakijoita oikeustieteellisen alan yhteisvalintaan oli keväällä 2020 yhteensä 6404, joista valintakokeen ensimmäiseen vaiheen kokeeseen osallistui 4505 hakijaa. Valintakoe sujui pääsääntöisesti onnistuneesti. Valintakokeen päättymisen jälkeen on kuitenkin havaittu ongelmia haettujen yksilöllisten järjestelyiden osalta. On käynyt ilmi, että noin sadalle hakijalle myönnetyt lisäajat eivät ole inhimillisten virheiden* vuoksi toteutuneet. (* korjattu tekninen syy inhimilliseksi virheeksi)

Lisäajan toteutuminen selvitetään kaikkien lisäajan saaneiden hakijoiden osalta. Hakijoiden yhdenvertaisen aseman turvaamiseksi lisäajan mahdollinen puuttuminen kompensoidaan pistehyvityksin. Tämä järjestely ei tule vaikuttamaan muutoin valintakokeen toiseen vaiheeseen valittavien hakijoiden asemaan.

Valintakokeen toiseen vaiheeseen pääseville lähetetään aiemmin ilmoitetulla tavalla tieto 1.6.2020. Samalla tiedotetaan yllä mainitun pistekompensaation toteuttamisesta.



Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan hakukohteiden todistusvalinnat on julkaistiin 22.5.2020.

Todistusvalinnassa huomioiduksi tulee jokainen valintakriteerit täyttävä ylioppilas. Todistusvalinta on vain ensikertalaisille hakijoille. Todistusvalinnassa on yhteisvalinnassa yhteensä 207 aloituspaikkaa. Enimmäispistemäärä todistusvalinnassa on 154 pistettä. Tasapistetilanteissa ratkaisevat yo-arvosanat seuraavassa järjestyksessä: äidinkieli tai suomi/ruotsi toisena kielenä, parhaat pisteet antava ainereaali, kieli (pitkä oppimäärä), muu parhaat pisteet antava kieli ja matematiikka (pitkä tai lyhyt). Vanhamuotoista reaalia ei pisteytetä uuden pisteytysmallissa. Pistetaulukko löytyy oikeustieteet.fi-sivustolta (linkki).

Pisterajat todistusvalinnassa tulosten julkistamisen aikaan 22.5.2020.
Pisterajat voivat muuttua päivittäin. Lopulliset pisterajat julkaistaan oikeustieteet.fi -sivustolla elokuun lopussa.

Todistusvalinta, aloituspaikat Alin hyväksytty pisteraja Äidinkieli 1. muu koe 2. muu koe 3. muu koe 4. muu koe
HELSINGIN YLIOPISTO, Helsinki 70 131,8 E L L L L
HELSINGIN YLIOPISTO, Vaasa 10 125,1 L L M E L
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 20 122,5 E L M E E
LAPIN YLIOPISTO 56 119,4 M L L E E
TURUN YLIOPISTO 51 127,5 E L L L E

Pisteytetyt aineet äidinkielen lisäksi ylläolevassa taulukossa:
HY, Helsinki: matetiikka (lyhyt), kieli (pitkä), kieli (keskipitkä) ja kieli (lyhyt)
HY, Vaasa: reaali (hi), matematiikka (pitkä), kieli (pitkä), reaali (yh)
Itä-Suomen yliopisto: reaali (fy), matematiikka (pitkä), kieli (pitkä), kieli (keskipitkä)
Lapin yliopisto: kieli (pitkä), kieli (keskipitkä), matetiikka (lyhyt), reaali (hi)
Turun yliopisto: kieli (pitkä), kieli (pitkä), reaali (ue), kieli (lyhyt)



Usein kysyttyjä kysymyksiä oikeustieteellisen alan valintaperusteiden muutoksista

Valintaperustemuutokset: https://www.oikeustieteet.fi/valinnat-2020-muutokset/

Myös yliopistojen rehtorien neuvosto (UNIFI) vastaa kysymyksiin koskien vuoden 2020 opiskelijavalintojen muutoksia: UNIFI usein kysytyt kysymykset, osa 2 (linkki)

Ovatko valintaperustemuutokset tasa-arvoisia ja laillisia kaikkien hakijoiden kannalta?

Tilanne on poikkeuksellinen ja edellyttää muutoksia, joita normaalitilanteessa ei tehtäisi. Vaihtoehtoisissa valintamenettelyissä huomioidaan hakijoiden näkökulma ja kaikkien hakukelpoisten mahdollisuus tulla valituksi. Kokonaisuutena valinnat pyritään tekemään niin, että muutoksilla on mahdollisimman pienet vaikutukset valinnan tuloksiin. Valmistelussa on mukana opintoasioihin erikoistuneita juristeja. Tasa-arvon ja laillisuuden kysymyksiä tarkastellaan erittäin tarkasti päätöksenteon kaikissa vaiheissa. (lähde UNIFI)

Mitä hakijan tulee nyt tehdä?

Valintakokeen ensimmäisen vaihetta varten hakijat voivat jatkaa valmistautumista, kuten aiemminkin. Myös valintakokeen toisessa vaiheessa valintakoe perustuu ennakkoon ilmoitettuun kirjallisuuteen ja kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon. Hakijan tulee varmistaa ennen koetta, on, että hänellä on koepäivänä käytössään tietokone sekä internetyhteys. Mikäli valintakokeen toinen vaihe toteutetaan etäyhteyksien yli valvottuna sähköisenä kokeena, hakijalla tulee olla mahdollisuus muodostaa tietokoneen kautta ääni ja kuvayhteys.

Eikö ole epätasa-arvoista, että hakijoiden odotetaan omistavan internetyhteys ja tietokone, jossa on ääni- ja videoyhteys?

Yliopistojen yhteinen linjaus on, että sähköisen kokeen tapauksessa hakijalla voidaan edellyttää olevan siihen soveltuva laitteisto.

Eikö etäkoe tarkoita, että joku voi nyt saada opiskelupaikan vilpillisesti?

Oikeustieteellinen ala pyrkii estämään vilppiä mahdollisimman pitkälle rakentamalla kaksivaiheisen valintakokeen. Hakijan on saatava valvotussa toisen vaiheen valintakokeessa vähintään puolet pisteistä voidakseen tulla hyväksytyksi.

Jos koe tehdään kotona ilman valvontaa, saanko pyytää kaveria avuksi, tai käyttää valintakoekirjallisuutta?

Hakijan tulee tehdä valintakokeen molemmat vaiheet itsenäisesti. Tunnistautuessaan etäkokeeseen hakija sitoutuu tekemään valintakokeen itsenäisesti. Tämä tarkoittaa, että valintakokeen tekemiseen ei saa osallistua kukaan muu henkilö kuin hakija. Jos valintakoetta ei tehdä itsenäisesti, kyse on vilpistä. Jos hakijan menettelyssä ilmenee vilppiä, valintasuoritus hylätään (hallintolaki 434/2003 31 § ja 50 §). Vilpillä saatu opiskeluoikeus voidaan peruuttaa myös opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen.

Valintakokeen ensimmäisessä vaiheessa hakija voi käyttää valintakoekirjallisuutta (eikä kirjallisuuden käyttämistä siten katsota vilpiksi). Valintakokeessa menestyminen edellyttää valintakoeaineiston hyvää hallintaa.

Valintakokeen toisessa vaiheessa valintakoekirjallisuuden käyttäminen katsotaan vilpiksi.

Voidakseen tulla valituksi, hakijan on saatava vähintään puolet toisen vaiheen kokeen pisteistä. Opiskelupaikan saanti valintakoevalinnan kautta edellyttää sitä, että (hakija) hallitsee itse aidosti kokeen aihealueet.

Milloin valintakokeen toisen vaiheen toteutustapa kerrotaan?

Valintakoe pidetään pe 5.6.2020 klo 12:00 alkaen. Kokeen kesto ilmoitetaan erikseen, mutta on enintään kolme tuntia ja koe suoritetaan yhtäjaksoisesti.

Hakijoille ilmoitetaan valintakokeen toisen vaiheen toteutuksesta mahdollisimman pian, vähintään 2 viikkoa ennen koepäivää.

Tarkemmista koejärjestelyistä tiedotetaan ennen suunniteltuja kokeita. Muutoksista viestitään yhteisvalinnan internetsivuilla, ja hakijoille lähetetään sähköpostia Opintopolun hakemuksella ilmoittamaansa sähköpostiin.



Valintakoekirjallisuus hakukeväälle 2020 on julkaistu.

Pia Letto-Vanamo: Johdatus oikeuteen ja oikeudelliseen ajatteluun. Oikeuden perusteet 1. ISBN 978-951-51-2558-3.
Olli Mäenpää: Julkinen valta ja oikeusvaltio. Oikeuden perusteet 2. ISBN 978-951-51-5817-8.
Janne Kaisto: Johdatus yksityisoikeuteen.  Oikeuden perusteet 3. ISBN 978-951-51-5819-2.

Lisätietoa: https://www.oikeustieteet.fi/valintakoe/

Kirjojen tilaus Unigrafian sivujen kautta (linkki).
Lukemisesteiset hakijat voivat tilata Celian (www.celia.fi) kautta valintakoekirjoja maksutta äänikirjoina, e-kirjoina tai pistekirjoina. Lukemisesteellä tarkoitetaan vaikeutta käyttää painettua kirjaa sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi.



UNIFI: ”Yliopistojen kevään valintakokeet muuttuvat – perinteiset kokeet korvataan vaihtoehtoisilla valintatavoilla” (linkki uutiseen)

Oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan todistusvalinnan ja valintakoevalinnan kiintiöt tullaan pitämään ennallaan.

Valintakokeen ensimmäinen vaihe järjestetään sähköisesti, minkä lisäksi on mahdollista, että valintakokeeseen sisältyy toinen vaihe erikseen määriteltynä ajankohtana.

Tarkempia tietoja tiedotetaan viimeistään 30.4.2020.